Nyt pitäisi kommentoinnin sujua myös anonyymeilta alkoholisteilta ja apsolutisteilta. Mihinkään ei siis tarvitse olla kirjautunut sisään. Nimensä saa toki ilmoittaa!
Kare Eskola puhuu radiossa viksuja niin kuin tavallisesti. Esimerkiksi jotain siihen tyyliin, että musiikki ei kehity, vaan muuttuu, historian saatossa nimittäin. Sepä kuulosti kovin mukavalta minun korvissani. Olen nimittäin taas viettänyt aikaa miettien kirjallisuutta, sen tyylejä ja aikakausia, suomeksi sanottuna: mitä nykyään voi/saa/kannattaa kirjoittaa ja mitä ei. Vastaus on tietenkin se itsestäänselvyys että kaikkea voi/saa kirjoittaa.
Kannatuksen mittarit voi jokainen pohtia kohdallaan. Mutta on silti hyvä taas tajuta se, että on aika kannattamatonta ruveta arvottamaan tekstejä hyvä/huono -asteikolla ilman hyviä syitä (syy voisi olla vaikka se, satsaisiko omia vähiä rahojaan tekstin kustantamiseen - lieneekö hyvä vai huono syy, en tiedä).
Oman kirjoittamisensa mielekkyyttä pohtii usein juuri tällä hyvä-huono -akselilla. Onko akseli aina hyvä-huono vai kenties muodikkuuden määrää mittaava? Sitäpä mietin. Mitä on teksti, joka on "ajassa kiinni"? Entä "kokeellinen"? En esimerkiksi pidä kaikkea Vastakaanoniin otettua kovin kokeellisena. Myönnän tosin heti että en edes yritä ymmärtää tekstien pyrkimyksiä, joten en ole oikea henkilö arvioimaan niitä millään kriteereillä.
Nämä aatokset ovat pääosin turhia niin kuin suurin osa ihmisparan ponnistuksista. Kirjoittamisessa ei juuri ole muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaa sitä omaansa. Onneksi laitamilla on rauhallista olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti